Blogit

Heipä hei taas! :)

Nykyään tuntuu näitä nettiblogeja olevan joka lähtöön. Tosi monella on blogi ja aina joku keksii perustaa uuden. Mitään valittamisen sijaa siinä ei sinänsä ole, itsekin kirjoitan juuri blogitekstiä. Silti ajoittain herää kysymys, että miksei ihmiset voi pitää päiväkirjaa blogin sijaan? Blogeista on tullut jollakin tapaa nettipäiväkirja, jota jotkut mahdollisesti seuraavat tai ovat seuraamatta. Selvennänpä nyt vähäsen mitä ajan takaa.

Suurin osa nuorten (pääasiassa yläaste ja lukioikäisten) blogit voidaan jakaa aika selkeisiin pääryhmiin. Angstiblogit, muotiblogit, ”naama”blogit. Etenkään ensimmäistä ja viimeistä en voi sanoa millään tasolla ymmärtäväni. Jos ihmisellä ei ole kaikki hyvin, kannattaa hakea apua, ei sääliä. Jos kirjoittaminen auttaa, eikö ole sama asia kirjoittaa samat asiat päiväkirjaan, sillä erotuksella tosin, että kukaan muu ei pääse arvioimaan tai kommentoimaan kirjoittajan ajatuksia. Voin kertoa, että itselläni on parikin päiväkirjaa täynnä kaikkea shaibaa, ja jos olisin joskus samat asiat nettiin kirjoittanut, häpeäisin tällä hetkellä silmät päästäni. Oma mielipiteeni on se, että kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa itselleen asioita, jotka vaivaavat mieltä. Se on oikeasti toimiva tapa silloin, kun ei ihan tarkalleen tiedä mikä ahdistaa. Mutta väittäisin, että kaikkien vähäisten kannustavien kommenttien sijasta suurin osa kommenteista on anonyymien kirjoittamia solvauksia ja tahallisia loukkauksia. Koska anonyymina kommentoiminen on mahdollista, kommenttien seassa on aivan varmasti paljon kaikkea, mikä vetää jo ennestään ehkä masentunutta mielialaa alas. Vaikka niistä ei periaatteessa tarvitsisikaan ottaa itseensä. Ja netistä sitä tavaraa kun ei tunnetusti ihan äkkiä pois saa. Joskus olis ihan tervettä miettiä, kannattaako sydämensä syvimpiä saloja vuodatella kaikkien nähtäville ja sitten valittaa jos ihmisten käsitys muuttuu.

Muotiblogeissa en näe itsessään ongelmaa, mutta en kyllä näe mitään kovin suurta tarkoitustakaan sille, miksi niin monella on oltava ns. muotiblogi, joissa ei ole mitään erikoista. Minusta blogin perustaminen on hyvä idea, jos oikeasti on silmää yhdistellä tuttujenkin vaatekauppojen vaatekappaleita omaperäisesti ja lukija voi ottaa rauhassa vaikutteita ja soveltaa omaan tyyliinsä. Mutta jos blogia lukiessa saa kärvistellä myötähäpeässä, en näe siinä hirveästi tarkoitusta. Harvemmin näkee muotiblogia, jonka kirjoittaja esimerkiksi tekisi vaatteensa itse tai ostaisi ne kirpputorilta omaan tyyliin tuunattaviksi.

Kaikista turhimpina pidän kuitenkin teinityttöjen ideattomia blogeja, jotka juuri nimesin naamablogeiksi. Blogin ideana saattaa alun perin olla kaikenlainen kirjoittelu pienistä elämän tapahtumista sun muusta, mutta jossakin vaiheessa se bloggaaminen menee aina siihen, että postaus sisältää kaksi lausetta päivän tekemisistä sekä lauseen ”kävin kuvailemassa”, mikä kuulostaa siltä, että kirjoittaja on käynyt hyvällä kamerallaan ottamassa kuvia nätissä syysilmassa. Todellisuudessa ”kuvailu” tarkoittaakin sitten sitä että kuvat on kyllä otettu ulkoa, mutta joka ikinen on korkeintaan 20 cm etäisyydellä kasvoista. Ihan tosissaan ja kaikella kunnioituksella, ketään ei luultavasti kiinnosta, miltä yksi koulunsa kaikista 15 vuotiaista tytöistä juuri tänään näyttää muutaman sentin päästä. Ihmettelen suuresti, että näillä kyseisillä blogeilla kaikesta huolimatta on yleensä tosi isot lukijamäärät. Jännittävää. 

Joka tapauksessa jatkot kaikille!

Ama