Energianlähde(kö)

Aamua !

Eli niinkuin terävimmät ehkä osaavat päätellä, otsikko viittaa tuohon kaikille tuttuun asiaan, ruokaan. Miksikö sitten postaan näinkin itsestään selvästä asiasta, kuin ruuasta, joka kaikkien meidän energia lähteenämme toimii. No se selviää, kun luette pidemmälle. Ruoka ja sen syöminen kun eivät aina ole niin yksiselitteisiä asioita.

Aloitetaan siitä minkälaisen vastauksen saisi, jos kysyisi vanhemmalta ikäpolvelta, vaikkapa nyt sitten omilta isovanhemmilta määrittelyn sille, mitä on ruoka. Voin olettaa, että vastaus olisi jotakin tätä luokkaa: 'No mitä sie tyhmiä kyselet ! Sehän se ruoka on semmosta syötävää, että kun vatsassa tuntuu nälkä, ni sitten sitä ruokaa pannaan suuhun ja olo korjaantuu. Sitähä on monenlaista, jokkainen tykkää erillaisesta. Yllensä kaikille kunnon perunamuusi ja lihapullat maistuu ! '

Palataan nykypäivään ja meihin nykyaikaisiin ihmisiin. Samaan edellämainittuun kysymykseen, vastaus ei ehkä olisi ihan niin yksiselitteinen. Ruuasta kun on muodostunut monille asia, joka on niin paljon enemmän, kuin vaan energian lähde. Joillekkin (monille) ruoka on intohimo, kun jotkut taas suorastaa kammoksuvat sitä. Ruoka ei ole enään vaan ruokaa, eikä kaikille kelpaa samat tuotteet. Ruoka erotellaan aineisiin, joista se koostuu. Jotkut hamstraavat hiilihydraatteja, toiset välttävät niitä. Joidenkin ruokavalio on lähinnä pelkkää proteiinia ja harvat niihin rasvoihin haluaa koskea. Ainakin niiden pitää olla niitä hyviä tyydyttymättömiä.

Mutta mikä siitä ruuasta tekee niin ihmeellistä? On lähes normaalimpaa, että ihminen on jollakin dieetillä tai noudattaa tiettyä ruokavaliota, kuin että voisi syödä ihan vaan mitä on tarjolla tai mieli tekee. Ruoka on nostettu ylemmälle tasolle, se ei ole enään vain energianlähde. Otetaan nyt esimerkiksi se perunamuusi ja lihapullat. Melko varmaan monella olisi tuohon perusruokaan jotakin sanottavaa: 'Perunamuusissa on ihan liikaa hiilareita, sitäpaitsi siihen yleensä pistetään voitakin !', 'Missä kaikki kasvikset on', 'Ihan liikaa rasvaa', 'Mitähän mausteita noissa lihapullissa on, onkohan niissä liikaa sipulia', 'Kai nuo lihapullat on tehty kevyt/luomu/tuorejauhelihasta?'

En mä nyt mene sanomaan, ettenkö itse katsoisi mitä suuhuni pistän, mutta jos mulla nälkä on ja jotain ruokaa on tarjolla, niin kyllä mä sen mukisematta nielen. Jokaisella saa ja pitää olla omat mieltymykset, mutta niitä omia mukavuusrajojakin pitäisi pystyä rikkomaan. Ei pitäisi aina valittaa, että nokun en mä tykkää tosta, ni en mä syö tai mun ruokavalio kärsii jos syön tuota. Jos on nälkä ni ruokaa syödään, vaikka se ei olisi juuri sitä lempparia. Jos ei ole nälkä, ni sitten ei tarvitse syödä, ei sitä mahalaukkua ole tarkoitus ruualla venyttää.

 

Yhteenvetona tämä mun sekavapostaus, josta tuli täysin eri mitä piti. Ihmiset ! Syökää ruokaa, älkääkä tehkö siitä jumalaa tai ylitsepääsemätöntä asiaa. Täällä Suomessa sitä ruokaa riittää kaikille, joten ei sitä säästää kannata ja yleensä on vielä mahdollisuus syödäkin sitä mistä itse pitää. Muistakaa kuitenkin, että joskus voisi olla valittamatta jos edes jotain on tarjolla. Esimerkiksi kouluruokailussa, ei ehkä tarvitse joka päivä erikseen ilmoittaa ruuan laadun/maun surkeutta. Ei se siitä muutu. Ruoka on vain ruokaa. Sen syöminen on elinehto. Jos ei syö, saattaa kuolla. Se nyt vaan on niin.

 

Tähän aiheeseen liittyen tulee varmaan vielä lisää postauksia, jotka keskisttyy enemmän johonkin tiettyyn asiaan. Tämä nyt vaan oli yleistys ruuasta. Nyt mä lähden pakkailee, koska metsä kutsuu. Ensiyön vietän valkolan metsässä Viman, Aman ja hyvin ruokien kera. Saattaa siellä olla parimuutakin ihmistä ja karhut.

 

Viikonloppuja kaikille !

-Anna