No johan oli Kotkan reissu! Ihan niinkin hieno viisituntinen poistuloistunto oli että piti tästäkin nyt postaus väsätä. Vois kuvitella että ei vois viittä tuntia tylsemmin viettää kun istumalla tunkkasessa linkissä elämäänsä kyllästyneen kuljettajan ja muutaman matkustajan kanssa, mutta tällä kertaa voisin sanoa että ympärtistön tarkkailu saattaa joskus olla ihan hyvää viihdettä.
Tosiaan astuin tyhjään linkkiin ja leiriydyin mega tavaramääräni kanssa toiseksi viimiseen penkkiin ihan vaan siitä yksinkertasesta syystä että olen suomalainen enkä halua ketään lähelleni silloin kun mulla on mahdollisuus istua yksin hiljaa musiikkia kuunnellen, tuijottaa ikkunasta ulos ja antaa ajatuksen lentää. Noh, bussihan tulikin aika täyteen ja lopulta mun takana ja jopa viereisellä penkillä istu ihmisiä.
Takapenkin valtas joku ehkä itseäni pari vuotta nuorempi tyttö jolla (oletettavasti) oli pikkuveli mukana (iäksi arvioisin 7-8). Heti kun ne tuli linkkiin, tytön kännykkä soi ja puhelun jälkeen musta tuntu että tiesin ainakin puolet sen elämästä. Sitä kiroilun määrää, kun se haukkui isänsä puhelimessa "saatanan homoks" ja "vitun idiootiks", ja välillä päätti huutaa niin kovaa ettei varmasti edes kuskille jäänyt epäselväksi miten "Osmo ei ole mun isä mutta se on viistuhattasata kertaa parempi ku sä ku sä oot tollane ääliö". Lopuksi mulle selvis myös, että kyseinen henkilö ei ole menossa mökille viikonloppuna ja piste. Pikkuveikka myötäili vahvoja mielipiteitä ja kyseli pitääkö sen sitten mennä yksinään sinne mökille ensiviikonloppuna kun ei ole koskaan yksinään julkisilla mennyt. Siihenpä kunnon isosisko ystävällisesti töksäytti "oot niin vitun tyhmä ettet varmaa osaa mut korkee aika sunki opetella." Loppumatka menikin rattoisasti, kun kymmenen minuutin välein kuulokkeiden läpi kajahti huonolaatunen Flo Ridan Whistle. En tiedä miten suosittu ihmisen pitää olla, että joku oikeasti soittaa kymmenen minuutin välein.
Bussi seiso kaks minuuttia Hartolan matkahuollossa ja koomasin siinä tavalliseen tapaani. Katselin siinä ajatuksissani vanhaa (+60) miestä, joka käynnisteli skootteriaan poikkeuksellisen pitkään. Taisin sääliä sitä kun ei näyttänyt onnistuvan. Huomasin kuitenki aika pian että se jätkä ei sitten käynnistellytkään sitä skootteria, vaan veteli hanskaan keskellä parkkipaikkaa! Ajatustoiminta jääty hetkellisesti kyllä aivan totaalisesti. Enkä sitten kuitenkaan saanu katsettani irti siitä ennen ku auto jatko matkaa.
Koomaus vaan lisäänty ku linkki tuli ihan täyteen. Mun viereen istu aika perinteinen suomalainen kaljupäinen mies rautaristihupparissa, massaltaan sen vois sanoa olevan semmonen reilu. Se sitten litisti mut aika ahtaalle, ja parasta siinä oli se, että se tykkäs juoda sandelsia siinä täpötäydessä linja-autossa samalla kun luki sarjakuvalehtiä, joita sillä näytti olevan useampi kappale repussa. Minä yritin olla kiusaantumatta ja chattailin puhelimella facebookissa. Se kuitenki kaljansa juotuaan kääntyi muhun päin ja totes "ei se ihme ole että masentaa, ku sataa joka helvetin päivä." Sitten se heitti S-marketin muovipussiin tyhjän tölkkinsä ja lähti vessaan. Loppumatkan puhuinkin puhelimessa.. Niin ja tosiaan, elämäänsä kyllästynyt bussikuski ei ollu yhtään liioteltu ilmaisu, se nimittäin bassojamitti siihen mikrofoniin semmosia murinoita että mahassa asti tuntu mutta mitää ei kuulunu.
Mutta joo hyvinkin tärkeä postaus, kestäkää :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti